Transvestiitin perustaidot
Lyhyt oppimäärä
© Helga / Anne 1998
Hieman perusteita!
Hyvinvoinnin ja kauniin ulkomuodon peruste on kaikilla oman fyysisen ja henkisen kunnon huolehtiminen ja ylläpitäminen. Koska meillä transvestiiteillä ulkonäkö on kieltämättä naisten tapaan tärkeämpi kuin miehille yleensä, tällaiset perusasiat vielä korostuvat. Eli jos haluat kapean vyötärön ei se ainakaan miehisellä kaljaan perustuvalla kehonrakennuksella edisty, vaan joudut nälkäkuurille siinä missä naisetkin. Ulkoilu ja terveellinen ravinto ja riittävä uni ja rentoutuminen ovat perusedellytyksiä hyvälle iholle, joka sitten meikin kanssa saa aikaan illuusion hehkeästä kaunokaisesta.
Ja vielä yksi perushoito ihoa ajatellen, tupakka pilaa ja vanhentaa ihoa uskomattoman paljon, joten turhamaisuuden ja oman terveytesi nimissä kannattaisi kerätä tahdonvoimaa ja päästä eroon tupakoinnista.
Hyvänä puolena näissä kaikissa naisellisissa kidutusmuodoissa on se etteivät ne ole ollenkaan pahaksi terveyttä ja pitkää ikää ajatellen ja kauneudenhoito on sitä paitsi hauska ja rentouttava ajanviete, joka tunnollisesti harrastettuna pitää meidät poissa monesta muusta pahanteosta. Ja koska luonto on tässä asiassa hiukan meitä vastaan niin sitä ajanvietettä kyllä riittää, kuten seuraavasta huomaamme.
Tässä perustaitojen lyhyessä oppimäärässä on nyt mahdollista paneutua vain muutamiin perusasioihin ja erikoispiirteisiin, joita juuri me transvestiitit tarvitsemme, joten päästäksesi asiassa pidemmälle ja pysyäksesi ajan tasalla tilaa itsellesi joku naistenlehti tai seuraa vain muuten aktiivisesti kauneudenhoitoalan kehitystä ja näkymiä.
"Kauneus ja Terveys" tai "Muoti ja Kauneus" ovat parhaita kauneudenhoidon ja muodin alalta. Ensin mainittu lehti on osoittautunut erittäin asialliseksi juuri transvestismia käsitellessään. Viime aikoina aikana Kauneus ja Terveys-lehdessä on aiheesta ollut ainakin kolme juttua, joista kaksi vastauksia lukijoiden kysymyksiin.
Karvaisia kokemuksia
Jotta pääsemme alkuun tämän maallisen kauneuden kohentamisessa on syytä raivata liika karvoitus tieltä. Voit huoletta poistaa säärikarvasi ja muotoilla kulmia siistimmäksi ilman, että kukaan siihen kiinnittää huomiota, varsinkin jos teet muutoksen vähitellen. Ja vaikka joku huomaisikin niin entäs sitten, mitäs se niille kuluu.
Tietysti jos olet välillä kuin korkeasaaresta karannut ja siten taas silkinsileä niin pistäähän se jonkun silmään mutta kun säännöllisesti pidät sääret ja kulmakarvat sileinä niin ne ikään kuin kuuluvat vain asiaan, eivätkä aiheuta hämmennystä ulkopuolisissa.
Mitenkäs niistä ylimääräisistä karvoista sitten päästään?
Säärikarvoja voit tietysti ajella sähköisellä ladyshavella tai ihan tavallisella partakoneellakin, mutta tuloksena on terävä sänki joka pistää esiin parissa päivässä. Hiukan parempi lopputulos saadaan karvanpoistoaineilla jotka katkaisevat karvan liuottamalla ja sänki on pehmeämpi ja tulee esiin vähän hitaammin.
Kunnollista ja kestävää jälkeä saat itseasiassa vain nyppimällä karvat juurineen, joko vahalla tai sitten epilaattoriksi kutsutuilla pinsettikoneilla. Vaha on nopeampi, sillä kertarepäisyllä lähtee puhtaaksi isompi alue - epilaattorit taas nyppivät karvoja yhden tai muutaman kerrallaan. Masokisteille suosittelen siis sähköpinsettejä, siinä voi "nautiskella" pitempään.
Vakavasti puhuen kipu on itse asiassa ihan siedettävä, siihen tottuu hetkessä ja johan sitä nyt ollaan lällyköitä ellei pientä rääkkäystä kauneuden vuoksi kestetä kun kerran tytötkin. Ja toisaalta pienenähän jo opetettiin että pojat eivät itke ja ovat urheampia. Ja jos ei muu auta niin ota pari viskiä kokovartalopuudutukseksi niin koko homma on heti hauskempaa. Karva irtoaa kivuttomammin ja vähemmän infektioita aiheuttaen, kun epiloit myötäkarvaan ja teet sen silloin, kun karvat ovat ehtineet kasvaa enimmillään muutaman millin pituisiksi edellisen sheivauksen jäljiltä.
Iho on kynimisen jälkeen muutaman tunnin ajan punainen ja näppylöillä, mutta kun se tasoittuu, on olo niin siloinen, että kyllä kannatti kestää hetki kidutusta. Eikä uutta viidakkoa kasva muutamaan viikkoon. Ja sitten kun kasvaa niin se on harvempaa, hennompaa ja lähtee paljon helpommin pois, kun et anna villiintyä liikaa, vaan uusit käsittelyn vähintään kerran kuukaudessa. Pitkäaikaisen epiloinnin tulokset vaihtelevat yksilö- ja aluekahtaisesti. Joissakin tapauksissa karvat katovat kokonaan.
Haittavaikutuksena voi esiintyä jonkin verran näppylöitä tai punotusta parin ensimmäisen päivän aikana ja joskus uudelleen kasvava karva ei löydä tietään ihon läpi, vaan jää ihon alle muodostaen finnin tapaisen talinäppylän. Siitä pääsee helposti puhkaisemalla puhtaalla neulan kärjellä näppylän ja nyppäisemällä karvan pois. Nämä sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä niin, että joillakin ne ovat hyvin vähäisiä ja joillekin epilointi ei sovi kerrassaan ollenkaan.
Hennompiin rintakarvoihinkin tätä menetelmää voi myös soveltaa mutta paksuihin tiheisiin rintakiharoihin en suosittele. Samoin jalkoväliä ei kannata myöskään yrittää siistiä nyppimällä vaan siihen soveltuvat paremmin kemialliset poistoaineet, jos haluat ettei pikkupöksyistä rönsyile ylimääräistä pehkoa.
Kainalot on syytä pitää säännöllisesti puhtaana karvoituksesta. Ihan miehisessä roolissakin se on siistimpää ja varsinkin hihattomissa topeissa tai mekoissa kainalokarvat pilaavat koko jutun, vaikka olisit muuten vaikka kuinka hehkeä. Kainaloon soveltuvat ehkä parhaiten karvanpoistovoiteet tai ladyshave. Ja käsivarsista voit harvennella liian miehekästä karvoitusta samalla tavalla kuin sääristäkin. Myös kämmenselät kannattaa siinä sivussa silotella.
Parta
Parta on tietenkin jokaisen transvestiitin perusmurhe. Yleensä siinä ei auta muu kuin höylätä leuka sileäksi mahdollisimman tarkkaan, mikä menetelmä nyt kenellekin parhaiten sopii. Itse olen huomannut että terävässä kunnossa oleva kaksikkoterä tekee sileintä jälkeä, hyviä kokemuksia on esimerkiksi Gillette Contourista. Sänki on silti aina ihon pinnassa näkyvissä ja tekee ylähuuleen ja leukaan mustan varjon, jota on hankala peittää.
Hetkellisesti jotain tärkeää tilaisuutta varten voi tärkeimmät paikat nyppiä pinseteillä mutta homma on kivuliasta ja hidasta ja iho on arka ainakin yhden päivän. Sänki kyllä pysyy poissa muutaman viikon, mutta menetelmää ei oikein voi suositella jatkuvaan käyttöön. Toisaalta jotkut ovat soveltaneet tätä tapaa pitempäänkin ilman mitään haittoja.
Pysyvän ratkaisun tarjoaa joko neulaepilointi tai laserointi. Neulaepiloinnissa elektrolyysin tuottama emäksinen kylpy on liitetty radiotaajuiseen lämpöhoitoon. Tunnissa ja ehtii polttaa 200-400 karvaa, jolloin aluksi yhdellä kertaa hoito kohdistuu vain osaan tuhansista karvoista. Koska hoito lisäksi tehoaa vain aktiivisiin karvasoluihin, pysyvä tulos vaatii useita käsittelyjä. Niinpä sileän leuan hinnaksi tulee karvoituksen tiheyden ja laajuuden mukaan melkoisen summan rahaa. Toisaalta hoito on tehtävä pitemmän ajan kuluessa (1-3 vuotta) joten kulutkin jakautuvat tasaisemmin ikään kuin osamaksulla.
Laserointi on neulaepilaatiota nopeampi mutta kalliimpi parranpoistomenetelmä. Siinä laser polttaa karvan energian sitoutuessa karvan pigmenttiin - jos siis sellaista on. Laser puree huonosti harmaaseen vaaleaan ja punaiseen karvaan. Iho ei myöskään saa olla liian pigmenttinen, ettei laser polttaisi sitäkin. Laserointikin on toistettava useita kertoja, mutta koska se kohdistuu kaikkiin aktiivisiin karvoihin kerralla, kertoja tarvitaan vähemmän.
Laserin rinnalle on tullut myös ns. valoimpulssilaitteita, joilla saadaan joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Valoimpulssihoidot ovat jonkin verran laserointia halvempia, joskin kilpailu on laskenut myös laseroinnin hintaa. Kodinkonekaupasta tai netistä ostettavat valoimpulssilaitteet eivät yllä ammattilaislaitteiden tehoon. Parran lisäksi valoimpulssi soveltuu hyvin muun kehon karvoituksen poistoon.
Täysin parraton naama ilman hormonihoitoja on useimmille liian työläs ja kallis tavoite mutta jos parrankasvu vaikka vain harvenee niin, että tumman varjon saa peitevoiteella paremmin piiloon niin sekin tietysti auttaa.
Kulmakarvat
Kulmakarvat on sen sijaan helppo nyppiä pinseteillä siistiksi itsekin. Poista paksut pidemmät yksilöt jotka pistävät liikaa esille ja nypi sitten kulmakarvat alareunastaan siistiksi ja tasaiseksi. Kulmia voit ohentaakin makusi mukaan, mutta ihan viivaksi niitä ei välttämättä kannata kyniä. Kun pidät ne säännöllisesti samanmuotoisina ei niihin kukaan sivullinenkaan puutu.
Siistit kulmat ovat hyvän meikin kannalta tärkeät, sillä vaikka muuten meikkaisit luomet kuin Helena Lindgren ei se paljon auta jos niiden päällä on pöheiköt kuin Leonid Brezhnevillä.
Ja näiden lisäksi tietysti pitää vielä siistiä korvat ja nenäkin vaikkapa pienillä saksilla, kun niistäkin saattaa kurkistella rumentavia haivenia. Mutta karvanpoiston jälkeen päästäänkin siten käsiksi itse ihon hoitoon.
Ihonhoito ja puhdistus
Perushoitoa kasvojen iholle on tietysti jokapäiväinen puhdistus ja kosteusvoide. Älä käytä ihoa kuivattavaa saippuaa, vaan puhdistusmaitoa ja muista laittaa sen jälkeen yöksi kosteusvoidetta. Myös parranajon jälkeen on kosteusvoide parempi ihon kannalta kuin esim. perinteinen partavesi.
Kerran viikossa kannattaa kuollut pintasolukko poistaa kuorintavoiteella ja sen jälkeen laittaa ihotyypin mukaan valittu sopiva naamiovoide jonka annetaan vaikuttaa muutama minuutti. Naamiolla voi poistaa ylimääräistä rasvaa tai puhdistaa ihoa hiukan syvemmältä tai rauhoittaa liian kuivaaja hilseilevää iho jne.
Jos olet epävarma minkälaista hoitoa kasvosi tarvitsevat, tilaa aika kosmetologille ihon puhdistukseen ja perushoitoon ja kysele samalla hyviä neuvoja kotihoitoa varten. Kauneushoitolassa käynti vähintään kerran pari vuodessa on muutenkin ihan paikallaan, ammattilaisen käsittelyssä saat aina perusteellisemman kausihuollon ja hoito on miellyttävää ja rentouttavaa.
Kuorintavoiteita on myös koko vartalolle tarkoitettuja ja niitä kannattaa myös kokeilla, iho tuntuu paljon pehmeämmältä ja raikkaammalta käsittelyn jälkeen. Kiinnitä erityistä huomiota kyynärpäiden ja sormien kovettuneeseen ihoon.
Tunne karvojen poiston ja vartalon kuorintakäsittelyn jälkeen on aivan uskomaton; sileä iho on ihanan herkkätuntoinen verrattuna siihen karvan peittämään "norsunnahkaan" ja myöskin pehmeät alusvaatteet pääsevät paremmin oikeuksiinsa ihoasi vasten.
Karheat kantapäät tai terävät varpaankynnet rikkovat helposti sukkahousut. Jalkojenhoidon tärkeimmät itsehoito-ohjeet ovat pesu, huolellinen kuivaus, säännöllinen rasvaus, rasvaus ja rasvaus. Jalkapohjille kannattaa käyttää rasvaisempaa voidetta ja säärille kevyempää emulsiota. Voiteet, jotka sisältävät ureaa tai salisyylihappoa pehmentävät ja hiukan kuorivat ihoa. Karheaa kantapään ihoa voi hioa niitä kuivana raspilla tai kylvyn jälkeen hohkakivellä. Hio kantapäät muutamalla napakalla yhdensuuntaisella liikkeellä. Halkeilevien kantapäiden ja kovettumien raspaus voi aiheuttaa lisätuhoa. Jos itsehoito ei riitä, turvaudu jalkojenhoitajan apuun.
Leikkaa varpaankynnet kylvyn jälkeen säännöllisesti. Terävät reunat voi pyöristää viilalla. Älä leikkaa liian lyhyeksi, sillä se on riski sisään kasvaneelle kynnelle. Voit hemmotella itseäsi mieleisesi värisillä kynsi lakoilla, mutta pidä välillä taukoa ja anna kynnen hengittää. Myös kynnet ja kynsinauhat kannattaa rasvata.
Kädet ja Kynnet
Käsien ihonhoito on tietysti se kompastuskivi monelle meistä, kun työt saattavat olla hyvinkin käsiä kuluttavia ja likaavia. Suojakäsineiden käyttö säästää käsien ihoa pahimmissa paikoissa ja suojarasvaus auttaa ihoa kuivattavia aineita vastaan.
Kynsien alustat on helppo pitää puhtaina vaikka autoremontin jälkeen käyttämällä öljyisen lian poistoon tarkoitettuja puhdistustahnoja ja kynsien hoitoa varten saatavia puutikkuja. Puhdistustahnalla saa mustat kynnenaluset liuoteltua taas kirkkaiksi ja tikulla poistat töhnät kynttä vahingoittamatta.
Jotta kynnet olisivat lakattuna kauniit pitää kynsinauhojen olla ehjät ja säännölliset. Käytä säännöllisesti kynsien hoitoon tarkoitettua voidetta, joka estää kynsinauhojen kovettumista ja repeilyä ja säästää samalla kivuliailta "tikuilta" kynsien juuressa. Voit myös irrotella kynsinauhan kynnen pinnasta varovasti tylpällä puutikulla.
Paras tapa kynsien lyhennykseen on säännöllinen viilaus sillä se ei saa kynnen reunaa säröilemään kuten saksilla tai leikkurilla leikkaaminen. Samalla saat kynnet paljon paremmin muotoiltua kauniin pyöreiksi. Kynsiä voi myös kasvatella ennen bileisiin lähtöä vähän pitemmiksi ja jos ne tuppaavat herkästi katkeilemaan, sivele niihin kynnen kovettajaa. Kalkki- ja piitablettien syöminen auttaa myös ihmeesti kynsien kestävyyteen (on ihan omakohtaista kokemusta on...)
Ja jos eivät omat kynnet kasva tai kestä, voi aina käyttää liimattavia irtokynsiä. Liiman käyttö kyllä pilaa vähän omien kynsien pintaa mutta kyllä ne siitä toipuvat. Ongelmana on yleensä se että miehillä kynnet ovat leveämmät ja tasaisemmat kuin kapeasormisilla naisilla joten kaarevat irtokynnet pyrkivät pomppaamaan irti liimauksesta.
Pitkiin tekokynsiin kannattaa totutella ensin kotona ennen kuin niiden kanssa lähtee seikkailemaan ulos, muuten voi tulla yllättäviä ongelmia vaikkapa takin nappien kanssa. Täytyy myös muistaa, että tekokynsissä ei ole samaa "tuntoa" kuin omissa kynsissä ja se saattaa aiheuttaa hieman hankaluutta joissakin tilanteissa.
Siistit kädet ja kynnet ovat tietysti perusasia joka tytölle ja pojalle mutta varsinkin näiden hienojen sukkien ja satiinialusvaatteiden kanssa karkeat kädet tulevat äkkiä uskomattoman kalliiksi kun satasen Wolfordit ripsahtavat rikki eka kertaa jalkaan vedettäessä. Siinä ei ole itku kaukana....
Kauneudenhoito on jokapäiväistä itsestään huolehtimista, viimeisenä iltana ennen Linnan tanssiaisia ei meistä kurpitsoista saa millään Tuhkimoa, jos perushoidot on laiminlyöty. Ahkera ja tunnollinen puurtaminen palkitaan tässäkin asiassa.
Olen usein kuullut naisten kehuvan että rentouttava kauneushoitolassa istuminen ja itsensä helliminen on naisten etuoikeus. Käytännössä usein näin onkin, kun useimmat miehet eivät moista nautintoa ole älynneet tai rohjenneet käyttää hyväkseen, mutta se ei tarkoita, että se olisi mieheltä kiellettyä. Tehkäämme siis terveestä itsekkyydestä ja omasta hyvän olon tavoittelusta naisten ja transvestiittien etuoikeus!!!
Meikkauksen alkeet
Koska kirjoittajat eivät itsekään ole mitään ammattilaisia, ovat nämä meikkivihjeet enemmän tai vähemmän amatöörimäisiä, mutta jos haluat esim. kosmetologin opastusta sellaista on saatavissa aika ajoin Dreamwear Clubin vertaistuki-illoissa. Voit myös tilata itsellesi aika kauneushoitolaan. Transvestiitteihin tottuneista kosmetologeista saat tietoja mm. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta tai Dreamwear Clubin kotisivuilta, ellet itse rohkene soitella lähimpään meikkisalonkiin.
Pohjatyöt ovat niin auton kuin kasvojenkin maalauksessa ensimmäinen ja tärkein asia. Eihän siitä hyvä tule jos ruosteen päälle vetelee vaikka minkälaista hohtoväriä ja pintakiiltoa. Eli edellä kuvattu päivittäinen ihonhoito on se ehdoton edellytys että lopputulos olisi hyvä ja kelvollinen.
Meikkaaminen aloitetaan aina kasvojen puhdistuksella esim. sopivalla kasvovedellä, jonka jälkeen iho rasvataan. Tähän tarkoitukseen on saatavilla varsinaisia meikin pohjavoiteita, jos haluat olla perusteellinen, mutta ihan tavallinen kosteusvoidekin kelpaa aluksi. Voide pehmentää ja suojaa ihoa meikin alla. Anna sen imeytyä hetki ennen kuin aloitat ehostuksen.
Peiteväri eli värillinen meikkivoide levitetään seuraavaksi meikkisienellä taputellen (sormilla levitys ei onnistu tasaisesti). Värivoidetta kannattaa käyttää mahdollisimman ohuelti sillä paksu kerros paakkuuntuu ajan kanssa ja korostaa vain ryppyjä entisestään. Suurimpana ongelmana on yleensä parransänki, joka kuultaa tavallisen meikkivoiteen alta helposti läpi.
Siksi leuan seudulle ja ylähuuleen kannattaa ehdottomasti käyttää enemmän pigmenttiä sisältävää peitepuikkoa. Tämä meidän transvestiittien erikoisongelma on näköjään vaikea monelle ammattimeikkaajallekin, mutta kyllä sen vaan saa hyvin piiloon kun näkee vähän vaivaa, harjoittelee ja hankkii oikeat aineet.
Esimerkiksi Kryolan teatterimeikkisarjan (*) peitepuikko Brändel Paint Stick on osoittautunut tosi hyväksi tähän pulmaan. Ison puikon hinta on edullinen vaikkapa verrattuna kuuluisaan Joe Blascon kaiken peittävä peiteväriin - Blasco on tosin ehkä hiukan hienojakoisempaa joten se ei niin helposti paakkuunnu vaan kestää siistimpänä pitempään. Molemmat riittävät vähintään vuodeksi ellei meikkaa päivittäin. Meikkivoiteen ja peitepuikon väri valitaan kaulan ihon mukaan jolloin raja kaulan ja meikattujen kasvojen välillä ei näy.
*Teatterimeikkejä myy esim. Kuokkasen Peruukkiliike Helsingissä, Itäinen Teatterikuja 5 B)
Silmät
Silmämeikki kannattaa aloittaa luomivärin levityksellä, parasta on käyttää puuterimaisia värejä. Kannattaa sijoittaa hyvänlaatuisiin välineisiin ja väreihin jotka levittyvät tasaisesti ja kestävät pitkään luomella kasaantumatta poimuihin kuten jotkut halvemmat markettimeikit. Levitys tapahtuu vähitellen pienellä pensselillä ja tärkeintä koko luomivärin levityksessä on se, että rajat häivytetään pehmeiksi.
Eikä sitten ainakaan sitä taivaansinistä, kiitos, kuten meikkitaiteilija Archie Ahola meitä aikoinaan meikkikurssillaan opasti. Valitse värit silmiesi ja asusteiden värin mukaan yhteensopiviksi. Ja muotilehtien meikkivinkkejä kannattaa tietysti tässäkin seurata, että osaa käyttää juuri kauden ajankohtaisia värejä.
Yleensä harmaan ja ruskean sävyt ovat aina turvallisia ja sopivat useimpien silmien ja vaatteiden väreihin. Yksityiskohtaisia ohjeita luomivärin levityksestä on muoti- ja kauneuslehdissä vaikka kuinka paljon niin, etten edes yritä niitä tässä toistaa vaan suosittelen taas näiden naistenlehtien hankintaa.
Silmien rajaukset ripsien juureen tehdään tarkoitukseen sopivalla eyelinerilla tai tummalla luomivärillä. Pehmeän rajauksen tai terävämmät rajat saat ohutkärkisellä rajauskynällä jossa on nestemäistä väriä. Yläluomelle rajaus tulee ripsen yläpuolelle ja alaluomella sen voi sijoittaa varovasti ripsien sisäpuolellekin. Rajaus pitäisi saada niin lähelle ripsiä, ettei väliin jää vaaleata kaistaa. Älä kuitenkaan muuraa silmiä ihan ympäri paksulla rajauksella, se saa silmät näyttämön pienemmillä.
Jätä sisänurkka rajaamatta ja häivytä rajaus ohueksi silmänurkkia kohti. Huomaa myös se, että ripsien sisäpuolinen rajaus tekee katseesta "häijyn" näköisen, joten kokeile sitä, ennekuin lähdet ulos sellaisen rajauksen kanssa. Valkoinen kajal kuitenkin alaluomessa ripsen sisäpuolella saa silmät suuremman näköiseksi. Tämä vinkkinä pienisilmäisille.
Piilolinssien käyttäjien on varottava ripsien sisäpuolista rajausta, sillä se saattaa ärsyttää silmiä. Myös luomiväreiksi kannattaa valita sellaisia, jotka karisevat mahdollisimman vähän. Jos näet meikata ilman piilolinssejä, tee se, mikäli saat linssit silmiin sotkematta meikkiä. Muussa tapauksessa linssit kannattaa laittaa silmiin ennen silmämeikin tekoa.
Ja sitten ripsiväriä. Sekin lisätään vähitellen antaen välillä kuivua ja varoen paakkuuntumista. Ripsiä ei ole tarkoitus "mönjätä", joten älä laita ripsiväriä liikaa. Jos silmäsi ovat lähellä toisiaan, korosta ripsiväriä silmän ulkonurkkaa kohti. Se saa silmät ikään kuin kauemmas toisistaan. Lopuksi voit korostaa kulmakarvoja ruskealla tai mustalla kajalkynällä tai kulmakynällä, mutta tasoita väri vaikkapa vanupuikolla niin, ettei se jää liian teräväksi viivaksi.
Poskipuna kannattaa levittää ennen puuteria, rajat häipyvät silloin puuterin alle tasaisemmin. Käytä sellaista sormenpaksuista tai paksumpaa pensseliä jolla saat pehmeän jäljen. Poskipuna tulee suunnilleen silmänurkan, korvan ja nenänkärjen kautta piirrettyyn kolmioon, poskiluun korkeimman kohdan alle, ei liian eteen "keskelle naamaa" eikä se saa muodostaa terävärajaista tai muunlaistakaan läiskää. Poskipunalla voit myös korostaa kasvojesi piirteitä ja parhaan tuloksen saat kokeilemalla eri vaihtoehtoja.
Yleisin virhe on käyttää liian kirkasta punaa, paras ja luonnollisin tulos päivämeikissä saadaan erilaisilla ruskean sävyillä. Iltameikissä voi sitten käyttää radikaalimpaa väriä mutta reunojen häivytyksessä pitää olla erittäin huolellinen ettei vaikutelma ole koominen ja "Punahilkkamainen". Kasvojen muotoa voit korjailla tai korostaa käyttämällä tummempaa tai vaaleampaa ruskean sävyistä väriä, tästäkin löydät käyttökelpoisia ohjeita lehtien meikkipalstoilla!
Puuteri levitetään (pehmeällä isolla pensselillä tai mieluummin) puuterivipalla meikkivoiteen päälle ja se poistaa häiritsevän kiillon naamasta sekä kiinnittää meikkivoiteen ihoosi. Kun otat puuteria vippaan, paina siitä liiat kämmeneen tai kämmenselkään ja tasoita puuteri huolellisesti niin, ettei naama jää laikukkaaksi.
Puuteria pitää muistaa aina illan mittaan lisätä sillä meikki alkaa muuten taas kiiltää ihon kosteuden imeytyessä merkin läpi. Tässäkin olen huomannut että puutereissa on eroja, jotkut merkkituotteet kestävät hehkeinä koko illan kun taas toisia saa lisätä useinkin. Korjailuun voi käyttää hyvin esim. käsilaukkuun mahtuvaa puristepuuteria.
Huulipuna
Huulet rajataan ja punataan viimeiseksi. Huulipunan alle kannattaa aina laittaa alusvoide joka estää punaa leviämästä niitä pieniä ryppyjä pitkin ulospäin. Parhaan tuloksen saat piirtämällä huulten ääriviivat ensin huulenrajauskynällä. Se estää myös samalla huulipunan leviämistä ja rajat tulevat siisteiksi. Myös pieniä muotovirheitä voit tarvittaessa korjata rajaamalla huulet yli tai alle luonnollisen rajan. Älä kuitenkaan vedä huulipunan rajaa liiaksi yli, tulos on helposti vain epäsiistin näköinen. Rajauskynää voi käyttää myös koko huulien punaamiseen, jolloin puna on erittäin (tulisuudelman) kestävää, eikä tartu esim. lasiin juuri ollenkaan.
Huulipuna levitetään tasaisesti riittävän tanakalla siveltimellä. Suoraan puikolla vedettynä jälki on suttuinen ja rajaus ei onnistu tarkasti, eikä peitä huulen juonteita riittävästi.
Jos haluat kestävän punan, laita päälle puuteria, painele varoen kasvopaperilla ja sitten taas uusi kerros punaa. Mitä useammin jaksat toistat tämän, sitä pitempään puna kestää ilman korjauksia. Ja tässäkin on huulipunissa eroja; muutamat kestävät vaikka kiihkeät suudelmat ja toiset taas jäävät heti ensimmäiseen lasinreunaan ja leviävät pitkin poskia. Parhaat merkit löytyvät kokeilemalla ja toisten kokemuksia kuuntelemalla.
Muista:
Mikäli asussasi on punaista väriä, on huulipunan (ja kynsilakan) oltava ehdottomasti saman väristä. Muuten lopputulos on omituisen näköinen!!!
Nestemäinen huulikiille punan päällä on makean näköinen kuvissa, mutta muuten käytössä hankalaa. Se tarttuu lasinreunoihin ym. ja saa huulipunan leviämään pitkin huulten pieniä uurteita ulospäin.
Välineitä kaikkeen edellä mainittuun tarvitset siis vähintään:
Meikkisieni (kolmion muotoiset ovat hyviä), vanupuikkoja, kasvopaperia, erilaisia pensseleitä (ehkä n. 5 kpl) luomiväreille ja huulipunalle. Isompi poskipunalle, iso pehmeä suti puuterin tasoitteluun, puuterivippa, kunnollinen peili, mieluummin toinen puoli suurentava. Luomiväripensseleiden sijaan voit käyttää vaahtomuovipäisiä applikaattoreita - aivan mielihalusi mukaan ja kummat tuntuvat mielestäsi paremmilta käytössä.
Näillä vihjeillä pääset jo alkuun, mutta mestariksi tulet vain sitkeällä harjoittelulla. Kokeillen erilaisia vaihtoehtoja löydät omat välineesi ja tyylisi sekä oikeat värit, jotka saavat esille parhaat piirteesi. Oikeat tytötkin ovat pienestä pitäen opetelleet ja silti näkee useilla naisilla homssuisiakin meikkejä. Ei kannata luovuttaa jos eka kerralla tulos ei ihan missikisoihin kelpaisikaan!
Ja nyt sitten peilin eteen ja pensselit käteen, siitä se taideteos vähitellen syntyy!
Meikin poistaminen
Ja sitten vielä tietysti meikin poisto, kun juhlat ovat ohi ja taas on aamu(yö) arkinen.
Kasvojen puhdistusmaito on hellävaraisin tapa poistaa värit naamasta, hiero sitä huolellisesti meikatulle alueelle ja huuhdo lämpimällä vedellä. Ripsivärin ja huulipunan loput saat sitten pois silmämeikin poistoaineella ja pumpulilla. Ja muista taas lopuksi yövoide joka silottelee ja hoitaa meikin alla rasittunutta ja puhdistuksesta kuivuvaa ihoasi.
Peruukit
Koska luonto on meistä useimpia kohdellut kaltoin muotojen ja hiusten suhteen joudumme turvautumaan tältä osin pieneen petokseen. Jokaisen transvestiitin pakollisiin hankintoihin kuuluvat siis yleensä kunnollinen peruukki ja rintaproteesit.
Peruukkeja saa suuremmissa kaupungeissa alan ammattiliikkeistä, joista useimmat ovat tottuneita transvestiitteihin ja palvelu on ystävällistä. Dreamwear Clubin kautta on saatavissa laaja valikoima hyvälaatuisia peruukkeja ja hoitoaineita sisaretuhintaan ja Sukupuolen moninaisuiuden osaamiskeskuksessa on luettelo muista hankintapaikoista.
Hyvän ja käyttökelpoisen peruukin saat n. 250 - 400 eurolla. Luonnonhiuksiset peruukit maksavat jopa tuhat euroa.
Muista hoitaa peruukkiasi hyvin niin siitä on iloa pitkäksi aikaa. Peruukin pesuun tarkoitettua shampoota kannattaa hankkia jo peruukkia ostaessa ja tekokuituperuukin kampaus helpottuu huomattavasti kun käytät siihen tarkoitukseen erikoisesti tehtyä kampausnestettä. (Ellei sinulla ole peruukin pesuainetta voit käyttää myös tekokuitujen ja alusvaatteiden pesuun tarkoitettua hellävaraiusta nestemäistä pyykinpesuainetta mutta älä käytä tavallisia shampoita )
Pese peruukkisi riittävän usein väljässä vedessä johon lisäät peruukkishampoon, ja aina joka kerta kun olet ollut jossain savuisessa paikassa sillä tupakansavu pilaa tekokuidun kun noki pinttyy siihen kiinni. Likainen peruukki on kiilloton ja myöskin takkuuntuu helposti.
Älä kampaa tai harjaa märkää peruukkia, vaan anna sen kuivua vapaasti pesun jälkeen mieluummin peruukkipään tukemana ja kampaa se vasta kuivana kampausnesteen kanssa.
Käytä vain peruukille tarkoitettua harvapiikkistä metalliharjaa äläkä revi hiuksia irti pohjasta vaan selvitä takut varovasti latvasta juureen päin.
Rinnat
Rintojen suhteen ei ole silikonien voittanutta (paitsi tietysti ne Aidot Oikeat joista olemme tytöille niin kateellisia) Kunnolliset irtosilikonit maksavat melkoisesti, mutta ovat hyvällä hoidolla pitkäikäiset ja melkein kuin oikeat niin että sijoitus kannattaa. Nykyisin on myös tarrakiinnitteisiä malleja joita voi käyttää esim. olkaimettomien mekkojen kanssa ja vaikutelma on aidon näköinen ja tuntuinen.
Silikonien sijaan rinnat voi tietysti muotoilla vaahtomuovista (tai käyttää vanhaa vettä kondomissa-kikkaa mutta niiden kanssa voi kylillä liikkuessa käydä hassusti.)
Yleisin virhe aloittelijalle on se että hankitaan liian suuret rinnat. Vaikka ne amerikkalaisissa elokuvissa saattavat näyttää upeilta ja mahtavalta ovat DD-kokoiset muhmukat useimmille vain hankalat ja hassun näköiset. Kannattaa siis harkita kahdesti ennen kuin ostaa B-kuppia suuremmat silikonit, sopusuhtaisuus on tässäkin kaunista. Ja B-kuppiset erottuvat jo vallan mainiosti leningin tai muun asusteen alta.
Muut muodot
Lantion muotoiluun voi myös käyttää halutessaan vaahtomuovista tai vanusta tehtyjä tyynymäisiä toppauksia, jotka pysyvät paikallaan parhaiten napakoiden housuliivien alla. Vaahtomuovimuotoja voi työstää mattoveitsellä. Lisukkeesta saa sileän työstämällä vain ihoa vasten tulevaa pintaa. Ohuissa tai ihonmyötäisissä vaatteissa niistäkin näkyvät läpi reuna-alueet, mutta ne toimivat löysän tai jäykän kankaan alla. Ohuiden vaatteiden alle on saatavissa silikonisia lisämuotoja. Ne ovat melkoisen hinnakkaita. On myös saatavissa tähän tarkoitukseen tehtyjä housuliivejä tai lantiokorsetteja, joissa toppaukset on ommeltu kiinteästi paikalleen, mutta niiden hinta on 2-3 kertainen normaaleihin liiveihin verrattuna.
Vyötärön muokkaamisessa naisellisiin muotoihin on tietysti vanha kunnon korsetti ihan ehdoton. Ja kun vyötäröä vähän korostaa ei yleensä lantion leventäminen ole välttämättä edes tarpeen. Parhaita vartalon muotoilijoita ovat tietysti oikeat vanhan ajan tukevat kureliivit joita on nykyisinkin saatavissa.
Vaatteet ne naisen tekevät...
Alusvaatteissa on syytä ajatella kauneuden ohella myös niiden käytännöllisyyttä
Tämä ei onneksi nykyisin tarkoita mitään pumpulipöksyjä vaan anatomiasta johtuvia muotoseikkoja voi korjailla viehkeilläkin luomuksilla. Ne kaikkein keveimmät ja ohuimmat pitsiluomukset eivät vain meille aina ole parhaita vaihtoehtoja vaikka niitä tekisi mieli niin kovasti ostaa kun ne näyttävät niin ihanilta mallien päällä.
Onneksemme ovat taas muodissa vartaloa naisellisemmaksi muovaavat alusvaatteet ja niistähän meille on iloa siinä missä tytöillekin. Vyötärön muokkaaminen enemmän naisen malliseksi käy kätevästi korsetin avulla. Niitä voi tarpeen ja käytön mukaan valita vanhanaikaisista nyöritettävistä kureliiveistä kevyempiin joustaviin lycrabodyihin asti.
Ihan ohuet nuorille naisille tarkoitetut vartalosukat eivät ole useimmille tarpeeksi tukevia muokatakseen vyötäröä mihinkään suuntaan. Tarvitaan vähintään 60-luvun mallisia tukevia korsetteja tai korseletteja jotka vetävät uumaa jo aika mukavasti muodokkaammaksi mutta ovat joustavien lycrakaistaleiden johdosta mukavia pitää. Näitä ei vain valitettavasti ole enää joka paikasta saatavana. Joissakin postimyyntiluetteloissa on onneksi myös tämän alan valikoimaa ja varma keino on tietysti teettää korsetti alan liikkeessä mittojen mukaan.
Nyöritettävä luilla tuettu joustamaton korsetti on myöskin mainettaan mukavampi käytössä ja sillä saa vähintään 10 cm kapeamman vyötärön ja naiselliset muodot. Kunnollinen korsetti on muotoiltu niin ettei se paina eikä kiristä mistään epämukavasti vaan rutistaa hellästi ja tasaisesti ja antaa samalla kauniin ja naisellisen ryhdin korostamalla rintoja ja takamusta.
Yleensä paras ratkaisu on käyttää vyötärökorsettia ja erillisiä rintaliivejä jolloin molempien koon voi valita sopivaksi. (ympärysmitta rintojen alla kun on meillä tavallista isompi)
Toinen erittäin hyväksi havaittu juttu ovat nämä uudet takapuolta muotoilevat ja nostavat housuliivit! Ne saavat miehisestäkin pyllystä huomattavasti naisellisemman näköisen ja samalla housuliivit pitävät etupuolelta kurissa erään muhkuran joka pyrkii muuten kapean hameen kanssa olemaan ikuinen ongelma. Yleensä ohuet pöksyt eivät ole riittävän tukevia tässä mielessä. Samaan tarkoitukseen on myös muotoilevia sukkahousuja mutta niiden antama tuki on heikompi.
Rintaliivejä valittaessa pitää otta huomioon että kuppi on oikean muotoinen ja riittävän ylös peittävä jolloin täytteet pysyvät kunnolla paikallaan. Kaarituellisia liivejä ei silikoniproteesien kanssa suositella koska kaari voi rikkoa proteesin, eivätkä ne kokemuksemme mukaan istu silikonien kanssa riittävän hyvin. On myös olemassa ihan erikoisesti silikoneja varten tehtyjä liivejä joissa on taskut proteesia varten jolloin ne pysyvät varmasti paikallaan. Näitä liivejä saa mm. silikoniprooteseja myyvistä liikkeistä. Mutta oikein valitut tavallisetkin liivit kyllä ovat ihan toimivat. Joskus saattaa löytää erittäin hyvät silikonikäyttöön sopivat liivit jopa muutamalla kympilläkin.
Oikein valitut alusvaatteet ovat erittäin miellyttäviä käyttää, vaikka ne muokkaavatkin vartaloa ihmeen paljon naisellisemmaksi, eikä olo ole siltikään tukala.
Sukat / Sukkahousut
Sukista voisi mainita sen verran että käytännöllisimpiä ovat lycraa sisältävät sukat ja sukkahousut, jotka istuvat hyvin eivätkä mene makkaralle. Sitä ihanaa vanhan ajan liukkaiden nailoneiden tuntua ei tietysti mikään voita, niin että jos sellaisia vielä jostain onnistut hankkimaan niin kannattaa kokeilla 60-luvun nostalgiaa...
Mitä tummemmat ja ohuemmat sukat, sitä paremmin ne korostavat jalan muotoja, ja valitettavasti myös kulmikkuutta ja teräviä polvia, jota meillä monilla esiintyy enemmän kuin naisilla yleensä, joten kannattaa olla varovainen mustien nailoneiden kanssa.
Sukkien vuoksi on sitten se käsien ja jalkojen hoito tärkeää etteivät ne mene rikki. Jos käsiä ei onnistu pitämään riittävän sileinä voi sukkien pukemiseen aina varata ohuet hanskat jotka suojaavat silmäpakoja vastaan.
Muut vaatteet
Perusvaatteiden suhteen helpoin valinta on usein pusero ja hame tai housut yhdistelmä. Monesti ylä- ja alaosan mitat eivät osu naisten standardimitoituksen kanssa yksiin ja silloin on hyvä päästä valitsemaan molemmat erikseen. Myös liika pituus ei ole tällöin niin haitallista, mekoissa kun vyötärö jää helposti liian ylös.
Olivatpa vaatteet sitten valmismalleja tai mittojen mukaan tehtyjä niin julkisilla paikoilla liikkuessa on tärkeintä tyylikkyys ja ympäristöön sopiva pukeutuminen. Turvallisinta on noudattaa suunnilleen itsensä ikäisten naisten pukeutumistyyliä niin ei ainakaan herätä kiusallista huomiota kadulla. On syytä varoa yli- tai alipukeutumista ja lyhyet minihameet ja 15 sentin piikkarit eivät kyllä sovellu muualle kuin fetissijuhliin. Ellet sitten ole niin nuori ja nätti jolloin voit soveltaa nuorisomuotia olematta hupsun näköinen.
Erilaiset tyylikurssit ja värianalyysit antavat tukea oikeiden vaatteiden valintaan vartalotyypin ja omien hiusten / peruukin ja ihon värin mukaan. Vaatteilla voi myös korostaa tai peittää vartalon muotoja ja mittasuhteita niin että lopputulos on hämmästyttävän naisellisen näköinen, vaikka alkuperäiset muodot olisivat kuin ladon ovella. Apua tyylin löytämiseen saat jo ihan tulemalla mukaan Dreamwear Clubin yhteisiin rientoihin ja keskustelemalla toisten tyttöjen kanssa.
Oman tyylin löydät vain kokeilemalla ja opettelemalla. Jotkut meistä haluavat pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti niin että kadulla vastaan tulevat ihmiset eivät katso kahdesti kun taas toiset eivät yritäkään piilottaa olevansa miehiä naisen vaatteissa.
Jos kantti kestää voit ihan vapaasti myös esiintyä huomiotaherättävästi, mutta muiden transvestiittien kannalta ajatellen olisi tietysti kiva jos erotut joukosta myönteisellä tavalla. Ainakin juhlatilaisuuksissa ei Suomessa ole yleensä liikaa glamouria joten siinä suhteessa voimme aina toteuttaa itseämme ja antaa pukuloiston häikäistä!
Kaunis pukeutuminen on paitsi ilo itselle myös huomaavaista muita ihmisiä kohtaan.
© 1998 Dreamwear Club ry.